top of page

SUUNNISTUS AVOVESIUINNISSA


Jess! Avovesiuintikausi on alkanut, kiitos lämpimien kelien. Mikä olisikaan sen parempaa, kuin uida luonnossa. Vaikka itselle avovesiuinti on hyvin luonnollista ja nautin siitä suunnattomasti, voi se toisille olla myös hyvin jännittävää, ehkä jopa pelottavaa tai ahdistavaa. Avovesiuintiin liittyy usein paljon erilaisia tunteita, riippuen kokemuksesta, veden lämpötilasta, säästä tai vaikka miltä märkäpuku tuntuu päällä. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja luonnollisia. Mitä enemmän viettää aikaa avovedessä, sitä varmemmaksi sitä tulee. Allasuinti ja avovesiuinti eroavat toisistaan monellakin tapaa, vaikka teknillisesti pitäisimmekin uinnin täysin samanlaisena. Yksi merkittävä osa avovesiuintia on suunnistus, jota ei tarvitse altaassa tehdä. Sitä vain seuraa sinisiä viivoja altaan pohjassa. Poikkiviiva kertoo, että altaan pääty tulee vastaan parin metrin kuluttua.


Avovedessä ei ole viivoja, joita voisimme seurata. Siksi meidän pitää suunnistaa säännöllisin väliajoin, jotta pysymme oikealla kurssilla. Tämä on tärkeää etenkin kisatilanteessa. Jos vain haluaa nauttia avovesiuinnista, ei suunnalla ole juurikaan merkitystä. Tietysti pitää aina muistaa turvallisuus ja uida mahdollisimman lähellä rantaa. Keskitytään kuitenkin tässä kirjoituksessa kisatilanteeseen, jossa on tavoitteena uida mahdollisimman nopeasti. Mitä lyhyemmän matkan pystyy uimaan, sitä parempi loppuaika. Yksinkertainen yhtälö. Teoriassa noin, mutta suunnistaessa vedessä, emme välttämättä hahmota lyhyintä reittiä yhtä helposti kuin vaikka laiturilta katsottaessa. Itse käytän tekniikkaa, jossa visualisoin suoria viivoja, joita pyrin seuraamaan. Visualisointi on erittäin tehokasta ja auttaa yllättävän paljon. Alla olevat kuvat ovat Kuusijärvestä, jossa uin ja opetan kesäisin hyvin paljon.



Minulla on suunnistaessa aina tietty kaava, jota pyrin noudattamaan, jotta uinnin rytmi pysyy hyvänä. Suunnistan aina joka kolmannella tai neljännellä oikean käden vedolla. Etenen kahdella vetoparilla (neljällä vedolla) noin 10 metriä. Kymmenen metrin matkalla en ehdi uida sivuun kovin paljon. Toistan usein mantraa päässäni: hengitys, hengitys, suunnistus... Kun keskityn mantraan, auttaa se usein pääsemään flow-tilaan, jossa uinti soljuu kuin itsestään. Reipas uinti ei aina tunnu kivalta ja helpolta. Kun keskityn mantraani, auttaa se jaksamaan paremmin.


Mikäli suunnistaisin joka neljännellä vetoparilla, ehtisin edetä jo 20 metriä. Riski vinoon uimisesta kasvaa merkittävästi. Jos toistan samaa kaavaa pitkään, kertyy helposti ylimääräisiä metrejä, joka taas vaikuttaa loppuaikaan. Kaava voi olla mikä itselle sopii, mutta suosittelen suunnistamaan riittävän usein.



Kisatilanteessa käytetään myös hyvin paljon peesausta, joka tarkoittaa, että uidaan mahdollisimman lähellä kaverin varpaita. Hyöty voi olla valtava, etenkin, jos tietää, että kaveri ui haluamaasi vauhtia. Riskinä on tietysti, että kaveri suunnistaa väärään suuntaan tai ui "väärää" vauhtia. Yllätys maalissa voi olla suuri, kun aika olikin huomattavasti hitaampi kuin oli suunnitellut. Siksi kannattaakin suunnistaa, vaikka olisikin peesissä.


Suunnistustapoja on hyvin monta erilaista. Itse olen kokeillut vuosien varrella monia eri tyylejä ja päätynyt vaihtoehtoon, joka käydään läpi videoblogissa.


Toivottavasti videosta on sinulle hyötyä ja saat uusia oivalluksia. Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää Instagramin dm:n kautta tai sähköpostilla info@swimyin.com.


Hyviä treenejä!


Terveisin,

 

Sebastian & tiimi

23 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page